Tarina
Kaksisen tarina alkoi siitä, että oli kaksi miestä ja kaksi kitaraa (ja kaksi vanhaa huuliharppua). Omaa musiikkia esittävä laulaja-lauluntekijäkaksikko Savosta. Siinä lähtökohta. Mutta hyvillä asioilla on tapana laajentua. Nykyään, vaikka duona edelleen käymmekin öyhöttelemässä, on usein se suosituin esiintymismuotomme ihan Kaksinen. Siis Kaksinen Band! Ja se on hyvä se. Jäsenistö on nyt ykköskentän kokoonpanossa, tätä kirjoittaessa vuonna 2023, vakiintunut seuraaviin kerrassaan ihastuttaviin naamoihin, tosin keikoilla väkeä voi olla eri näköistä, vähemmän tai enemmän!
Jäsenten esittely alla, tässä. Lue jo!
Markus.
”Valan tehnyt taiteilija”, joka on ehtymätön melodioiden ja sävelharmonioiden lähde. Kitaristi, joka on soittanut kitaraa joka päivä usean vuoden ajan. Aliarvostettu laulaja. Esiintyy Kaksisen keikoilla usein hattu päässä, halvan, käytönjälkiä keränneen kitaran kanssa.
Kohtuuttoman taitava esiintyjä, kokenut konkari monen kokoisilta lavoilta, uskomaton multilahjakkuus. Ja niin vaatimatonkin.
Bertta.
Kaksisen keikoilla saa kuulemma itkeä ja nauraa. Syyllinen on hän. Laulut liikuttaa ja välispiikit kuten ”jos tämän jälkeen joku ei löydy hirttäytyneenä vessasta, niin oli paska keikka!” koskettaa. Bertta kirjoittaa rehellisiä, tarkkanäköisiä, sydämellisiä ja samaistuttavissa olevia biisejä aikuisten elämästä.
Kohtalaisen kelvoton muusikoksi, mutta korvaa sen innokkuudella. Huonosti. Laulava puli.
Atte.
Atte on ainoa jäsenemme, joka edustaa niin sanottua ”poikabändi” -hahmoa. Erityisesti kaikkien naiseksi itsensä tuntevien 64+ kosteiden päiväunien ykköskohde. Houkuttelee taidoillaan ja komeudellaan satunnaisesti myös joitain naisia alle +40 bändimme keikoille. Oikeasti rehellisesti Atte on todella taitava soittaja (rumpaliksi) ja hurjan hauska ja sympaattinen mies.
Jos saisi universumilta mahdollisuuden valita, olisinko ihan itse Atte vaiko vaikka peltomyyrä, niin pian jo tietäisin millaista pienjyrsijän elämä on!
Timo.
Sen lisäksi, että Timpalla on kalusto, soundi ja soittotaito priima (eli enemmän kuin hallussa), niin hän on basisti, jonka mikä tahansa bändi haluaisi riveihinsä.
…ja tämähän on myös sinänsä totuus, että Timo soittaa epävirallisen laskelman mukaan noin kaikissa muissa, plus kolmessa, bändissä. Epäilemme myös, että Timo soittaa valenimillä myös maailmantähtien taustalla tai keulilla, sillä Timon liityttyä vakinaiseksi Kaksiseen, Lemmykin lopetti. Tämä on tarinamme ja pysymme siinä.
Aku.
Oletko koskaan nähnyt sellaista unta, jossa sinua on katsonut leveäharteinen könsikäs, hymyillen sinulle helmenvalkoisilla hampaillaan leikkivien silmien tuikkiessa? Sydämesi väristen kuin lampaan saparo, olet unen usvassa ottanut askeleen lähemmäs tuota kreikkalaismallista Adonista, saadaksesi hivellä varoen sormiesi päillä tuota taianomaista miehisyyden näkyä? Ja juuri kun aiot koskettaa, tuo kuvajainen on kaivanut vaskitötterön täyteläisille huulilleen ja kajauttanut ”TROO!”
Onneksi olkoon, olet kohdannut foni-tonttimme kruunaamattoman kuninkaan, hän on Aku.